Domnonia

Domnonia (ransk. Domnonée) oli bretonien varhaiskeskiaikainen ruhtinaskunta nykyisen Bretagnen pohjoisosissa Ranskassa. Ruhtinaskunnalla oli mahdollisesti historiallinen yhteys Dumnoniaan Britteinsaarilla. Omana poliittisena yksikkönään se katosi Bretagnessa varhaiskeskiajan jälkeen.

Domnonian käsittäneen alueen laajuutta ei tunneta tarkasti ja sen alue lienee suurentunut ja pienentynyt eri aikoina. Sen ydinalue käsitti nykyisen Bretagnen pohjoisosat Côtes-d’Armorin ja Finistèren departementtien alueella.[1]

Domnonian nimi on johdettu vanhasta Lounais-Englantia asuttaneiden brittiheimon nimestä dumnonii ja heidän asuinalueestaan Dumnonia. Sama heimo antoi nimensä Englannin Devonin nykyiselle kreivikunnalle. Domnoniaan Bretagnessa eli tuolloin Rooman valtakuntaan kuuluneen Armorikan alueelle alkoi saapua brittien muuttoaaltoja ja nimestä päätellen Domnonian asukkaat tulivat Dumnonian alueelta. On mahdollista, että heidän alueensa Englannin kanaalin molemmin puolin muodostivat yhden yhtenäisen roomalaisen civitas-alueen. Rooman romahtaessa alueesta kehittyi varhaiskeskiaikainen kuningaskunta. Cornwallille nimensä antanut civitas cornovii muodosti Domnonian tapaan Cornouaille eli Kernev nimisen valtion Bretagnen luoteisosiin.[1]

Bretagnelaisissa historiallisissa lähteissä Domnonia mainitaan kuninkaiden eli reges hallitsemana valtiona. Merovingien frankkivaltakunnan lähteet puhuvat heistä puolestaan vain kreiveinä eli comtes. Historiallisten lähteiden perusteella ehkä tunnetuin Domnonian hallitsija oli 600-luvulla elänyt Iudichael. Domnonia mainitaan myös bretagnelaisen pyhimyksen Gwennolen (Uuinuualoe) elämäkerrassa, jonka kirjoittaja mainitsee Domnonian olleen tunnettu pyhänhäväistyksistään ja haureista juhlista. Bretagnen sittemmin yhdistyessä Domnonia katosi merkittävänä tekijänä varhaiskeskiajan jälkeisen Bretagnen poliittisessa tai kirkollisessa hallinnossa.[1] Kuitenkin ennen Napoleonin valtaannousua osa ruhtinaskunnan alueesta muodosti Domnonée-nimisen aluehallinnollisen yksikön.[2]

Copyright