Liivinmaan riimikronikka

Liivinmaan riimikronikka
Liulandische Reimchronik
Leo Meyerin vuonna 1876 julkaiseman teoksen kansi
Leo Meyerin vuonna 1876 julkaiseman teoksen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija tuntematon
Kieli yläsaksa
Genre kronikka
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjoja Kirjallisuuden teemasivulta

Liivinmaan riimikronikka (Liulandische Reimchronik) on nimettömän kronikoitsijan kirjoittama kronikka, joka kertoo saksalaisten ritsiretkeläisten toiminnasta Baltiassa vuosina 1180-1290. Kirja kirjoitettiin keskiyläsaksan kielellä. Kronikka käsittää 12 017 riimiteltyä säkeistöä.[1] Erotukseksi Liivinmaan nuoremmasta riimikronikasta teoksesta käytetään joskus nimitystä Liivinmaan vanhempi riimikronikka.

Kronikan kirjoittajan henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Yhdessä löydetyssä käsikirjoituksessa mainitaan nimi Ditleb von Alnpeke, mutta se ei välttämättä viittaa kronikan kirjoittajaan, vaan esimerkiksi sen omistajaan[2]. Yksityiskohtaiset kuvaukset taisteluista ja taktiikoista antaa olettaa hänen kuuluneen Saksalaiseen ritarikuntaan. Kirjoittaja oli tuskin pappi, sillä kronikassa kirkosta ei kirjoiteta kovin hyvään sävyyn. Ritarikuntaan lukeutumista tukee myös se, että kronikka kirjoitettiin yläsaksaksi eikä latinaksi.[3] Kirjoittaja osallistui myös ehkä itse osaan mainitsemistaan taisteluista[2].

Kronikan ensimmäinen osa on ilmeisesti kopioitu, kun taas jälkimmäinen osa perustuu silminnäkijähavainnoille[1]. Ensimmäisen osan kopioimiseen viittaa muun muassa se, että siinä on alasaksaa. Kronikka on ehkä tarkoitettu luettavaksi ritarien kesken. Kirjoittaja suhtautuu halveksivasti alueen pakanalliseen alkuperäisväestöön ja kronikan yhtenä tarkoituksena onkin ehkä ollut oikeuttaa pakanoiden kukistaminen.[3] Kronikka on ainut Liivinmaan historian vuodesta 1225-1290 kattava aikalaisteos, sillä toinen aikalaisteos Henrikin Liivinmaan kronikka kattaa ajanjakson vuodesta 1143 vuoteen 1225[1]. Samassa käsikirjoituksessa josta löydettiin nimi "Ditleb von Alnpeke", mainitaan kirjoituspaikan olleen Rävälän linna ja kirjoitusvuoden 1296[2].

Copyright