Tilastollinen keskustoimisto

Tilastollinen keskustoimisto
Päätoimipaikka Örebrossa
Päätoimipaikka Örebrossa
Perustettu 1858
Tehtävä julkinen tilastointi
Ministeriö Finanssiministeriö
Päämaja Ruotsi Örebro
Työntekijöitä 1 300
Pääjohtaja Joakim Stymne
Aiheesta muualla
www.scb.se

Tilastollinen keskustoimisto (Statistiska centralbyrån SCB, joskus myös erityisesti Suomen mediassa Ruotsin virastokeskus) on Ruotsissa finanssiministeriön alainen hallintoviranomainen. Se on Ruotsin valtiollinen tilastoviranomainen.[1] Suoraan valtiopäivien alaisen Tilastollisen keskustoimiston ydintehtävä on tukea päätöksentekoa, yhteiskunnallista keskustelua ja tutkimusta. Viraston tulee:

  • kehittää, tuottaa ja julkaista tilastoja
  • osallistua aktiivisesti kansainväliseen tilastoyhteistyöhön sekä
  • koordinoida ja tukea Ruotsin virallista tilastojärjestelmää, johon kuuluu noin 20 virallisesta tilastosta vastaavaa viranomaista omilla osa-alueillaan.

Kansainvälinen yhteistyö vaikuttaa laajasti Tilastollisen keskustoimiston toimintaan. Ruotsin jäsenyys Euroopan unionissa on merkinnyt muun muassa sitä, että suuri osa Ruotsin virallisista tilastoista on EU:n sääntelemää.

Tilastollinen keskustoimisto perustettiin vuonna 1858 korvaamaan taulustokomissio. Ruotsin valtion tilastotuotanto juontaa juurensa vuoteen 1749, jolloin Taulustolaitos perustettiin.

Vuoden 1686 kirkkolaki loi perustan väestötilastoille, kun kirkonkirjojen laatiminen vakinaistettiin.

Vuonna 1749 Taulustolaitos teetti Ruotsin ensimmäisen väestölaskennan Pehr Wilhelm Wargentin aloitteesta. Tämän jälkeen voitiin laatia ensimmäisiä tilastotaulukoita. Ruotsi ja silloin sen osana ollut Suomi ovat ainoat maat, joilla on katkeamatonta tilastodataa väestöstään näin pitkältä ajalta.[2]

Taulustokomissio perustettiin vuonna 1756 valvomaan Taulustolaitoksen työtä.

Vuonna 1858 perustetaan Tilastovalmistelun keskustoimisto. Se korvasi taulustokomission neuvoa-antavana ja toimintaa ohjaavana organisaationa. Kuninkaallinen tilastollinen keskustoimisto perustettiin. Toiminta keskittyi alussa väestötilastointiin, mutta vähitellen mukaan tulivat esimerkiksi maataloustilastot, kuntatalous, säästöpankkitilasto ja köyhyystilastot.

Vuonna 1886 Tilastovalmistelun keskustoimisto muutettiin Tilastolliseksi taulustokomissioksi, joka toimi vuoteen 1948 asti.

Vuonna 1962 toimintaa aletaan keskittää Tilastolliseen keskustoimistoon.

Vuonna 1965 nykymuotoiselle Tilastolliselle keskustoimistolle nimettiin hallitus ja tieteellinen neuvosto.

Vuonna 1967 osa keskustoimiston toiminnoista siirtyi Tukholmasta Örebrohon. Virallisesti Örebron toimipiste vihittiin vuonna 1969.

Vuonna 1994 toiminnan osia jaettiin muille valtion viranomaisille.

Vuonna 2002 perustettiin virallisen tilastoinnin neuvosto Tilastollisen keskustoimiston yhteyteen.

Toiminta-alueet

Tilastollisen keskustoimiston toiminta jakautuu useille yhteiskunnan eri osa-alueille:

Tutkimukset

Tilastollinen keskustoimisto jakaa tutkimukset kolmeen eri ryhmään: yritystutkimukset, yksilö- ja kotitaloustutkimukset ja julkisen sektorin tutkimukset. Keskustoimiston tutkimusten tavoitteena on tarjota laadukkaita tilastoja Ruotsin yhteiskunnan tilasta ja kehityksestä päätöksentekoon, mielipiteen muodostamiseen ja tutkimukseen. Siksi menestyksekkään toiminnan kannalta on tärkeää, että valitut henkilöt osallistuvat tutkimuksiin, sillä se on tilastojen laadun kannalta ratkaiseva tekijä.[25] Tilastokeskukselle toimitettavat tiedot ovat luottamuksellisia.

Tilastojen saatavuus

Tilastollinen keskustoimisto pitää tilastot julkisesti saatavilla verkkosivustonsa kautta. Tilastot ovat maksuttomia tilastotietokannassa, julkaisuissa, artikkeleissa, lehdistötiedotteissa ja digitoiduissa historiallisissa tilastoissa.[26] Tilastokeskus julkaisee myös erilaisia lehtiä ja tuottaa tilastoja asiakkaiden tehtävänannosta. Tilastokeskus työskentelee avoimen datan periaatteiden mukaisesti. Sovellusrajapinta on saatavilla koko tilastotietokannalle.

Tilastopalvelu

Tilastopalvelu auttaa löytämään oikean tilaston tietokannasta, tulkitsemaan tilastoja tai luomaan hakemistonumeroita. Tilastopalvelu palvelee sähköpostitse ja puhelimitse.[27]

Kirjasto

Tilastollisen keskustoimiston tiloissa Tukholmassa on yli 4 000 hyllymetriä painettua tilastokirjallisuutta. Aineistoon voi tutustua paikan päällä ja ne ovat rajoitetusti saatavilla digitaalisessa muodossa viranomaisen verkkosivuilla. Kokoelma siirrettiin silloiselta Taulustolaitokselta Tilastollisen keskustoimiston haltuun vuonna 1858, ja se käsittää nykyään myös kansainvälistä tilastokirjallisuutta. Aineistoa voi myös lainata Tilastollisen keskustoimiston toimitiloista Tukholmassa Karlavägenillä, ja se on suurelta osin haettavissa Ruotsin kansalliskirjaston tietojärjestelmä Libriksen kautta. Kansainvälinen tilastotietokanta on haettavissa korttiluettelosta, joka on saatavana myös digitaalisessa muodossa ja joka on saatavissa pyynnöstä. Kirjasto on avoin yleisölle ajanvarauksella.[28]

Pääjohtajat

  • Ingvar Ohlsson 1961–1978
  • Lennart Nilsson 1979–1983
  • Sten Johansson 1983–1992
  • Jan Carling 1993–1999
  • Svante Öberg 1999–2005
  • Kjell Jansson 2006–2008
  • Mats Wadman (viransijainen) 2008–2009
  • Stefan Lundgren 2009–2017
  • Helen Stoye (viransijainen) 2017
  • Joakim Stymne 2017-

Varapääjohtajat

  • Anna Heinstedt 2013–2014 (viransijainen)
  • Helen Stoye 2014–

Ylijohtajat

  • Fredrik Theodor Berg 1858–1879 (nimikkeenä päällikkö)
  • Pehr Elis Sidenbladh 1880–1901
  • Karl Isak Sidenbladh 1901–1905
  • Ludvig Widell 1905–1926
  • Rickard Sandler 1926–1932
  • Hugo Burström 1932–1935 (virkaa toimittava)
  • Ernst Höijer 1935–1949 (virkaa toimittava 1935–40)
  • Karin Kock 1950–1957
  • Ingvar Ohlsson 1958–1961
  • Lennart Fastbom 1965–1987
  • Gösta Guteland 1988–2000
  • Hans Lindblom 2000–2006
  • Mats Wadman 2007–2013

Copyright