Yrjö VI

Yrjö VI (engl. George VI, syntymänimeltään Albert Frederick Arthur George; 14. joulukuuta 1895 – 6. helmikuuta 1952) oli Britannian kuningas vuosina 1936–1952. Yrjö VI oli paitsi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja merentakaisten dominioiden hallitsija, myös viimeinen Intian keisari vuoteen 1948, viimeinen Irlannin kuningas vuoteen 1949 ja viimeinen Pakistanin kuningas vuoteen 1952. Yrjö VI nousi yllättäen valtaistuimelle veljensä Edvard VIII:n luovuttua kruunusta. Hän oli kolmas brittiläinen monarkki Windsorin suvusta.^[1]

Yrjö VI syntyi Sandringhamin kartanon York Cottagessa, Norfolkissa. Hänen isänsä oli prinssi George, Yorkin herttua (myöhemmin Yrjö V) ja äitinsä Yorkin herttuatar, myöhemmin kuningatar Mary.

Albert oli lapsena sairaalloinen ja hänet jätettiin usein kuninkaallisen lastenhoitajan hoiviin. Hän kärsi vakavasta änkytyksestä ja pakotettiin kirjoittamaan oikealla kädellä, vaikka oli vasenkätinen. Lisäksi hän kärsi kroonisista vatsavaivoista ja pihtipolvista, joiden takia hän joutui käyttämään tukia. Puheterapian avulla hän sai änkytyksensä vähenemään siedettäväksi vuoteen 1927 mennessä, mutta jatkoi terapiaa loppuelämänsä.

Vuonna 1909 Albert liittyi kuninkaalliseen laivastoon kadetiksi. Hän palveli ensimmäisen maailmansodan aikana, ja osallistui Skagerrakin taisteluun HMS Collingwoodilla. Vuonna 1917 hän liittyi kuninkaallisiin ilmavoimiin, muttei enää osallistunut taisteluihin.

Vuonna 1920 Albert sai Yorkin herttuan, Invernessin jaarlin ja Killarneyn paronin arvonimet ja alkoi edustaa isäänsä kuninkaallisissa velvollisuuksissa.

Hän nai lady Elizabeth Bowes-Lyonin 26. huhtikuuta 1923 Westminster Abbeyssa. Juuri perustettu radioyhtiö BBC olisi halunnut tallentaa ja lähettää tilaisuuden, mutta tuomiokapitulin mielestä avioliittoon vihkiminen ei sopinut radio-ohjelmaksi. Lady Elizabethista tuli avioiduttuaan Yorkin herttuatar. Pariskunta sai kaksi lasta, jotka olivat Elizabeth eli tuleva kuningatar Elisabet II (s. 1926) ja prinsessa Margaret (1930–2002).

Kuningas Yrjö V kuoli 20. tammikuuta 1936 ja Albertin veli, prinssi Edward nousi valtaistuimelle ottaen nimen Edvard VIII. Hän oli naimaton, joten Albert oli seuraavana perintöjärjestyksessä. Edvard VIII kuitenkin luopui kruunusta 11. joulukuuta 1936 mennäkseen naimisiin eronneen Wallis Simpsonin kanssa. Albertista tuli nyt vasten tahtoaan kuningas, ja hänen sanotaan itkeneen tuntikausia äitinsä kuningatar Maryn luona kuultuaan veljensä päätöksestä.

Albert otti hallitsijanimekseen Yrjö VI, minkä avulla hän halusi osoittaa huolehtivansa kuningashuoneen perinteistä ja jatkuvuudesta.

Yrjö VI:n kruunaus tapahtui 12. toukokuuta 1937. Toisen maailmansodan alla kuningaspari otti aluksi sovittelevan asenteen Adolf Hitleriä kohtaan ja tuki Neville Chamberlainia hänen palattuaan neuvottelemasta Münchenin sopimusta 1938. Chamberlainin esiintyminen yhdessä kuningasparin kanssa Buckinghamin palatsin parvekkeellä raivostutti myöntyväisyyslinjan vastustajat, mukaan lukien Winston Churchillin.

Vuonna 1939 kuningaspari vieraili Kanadassa ja Yhdysvalloissa ensimmäisinä hallitsevina brittimonarkkeina. Kun sota syttyi Yrjö VI ja kuningatar Elisabet päättivät jäädä Lontooseen, eivätkä paenneet Kanadaan, kuten suositeltiin. Virallisesti he asuivat koko ajan Buckinghamin palatsissa, mutta pakenivat pommituksia Windsorin linnaan, jossa heidän lapsensa olivat koko sodan ajan. Eräässä pommituksessa myös Buckinghamin palatsi sai osuman, ja muun muassa palatsin kappeli tuhoutui täysin.

Hänen kautensa aikana myös brittiläinen imperiumi mureni. Intiasta tuli ensimmäisenä itsenäinen dominio. Yrjö VI piti Intian keisarin arvonimeä Intian tasavallaksi julistamiseen asti 1950. Irlannin parlamentti, Oireachtas Éireann, sääti 1948 lain, joka 18. huhtikuuta voimaan tullessaan muutti Irlannin valtiomuodon tasavallaksi. Intian päätös 1950 tunnustaa Yrjö VI kansainyhteisön pääksi lisäsi tämän arvonimen kuninkaallisiin arvonimiin.

Sodan jälkeen kuninkaan terveys heikkeni. Tupakoinnista oli seurannut keuhkosyöpä. Yrjö VI kuoli 6. helmikuuta 1952 ja haudattiin 15. helmikuuta Pyhän Yrjänän kappeliin Windsorin linnassa.^[1]

Yrjö VI:n sukupuu

Prinssi Albert von Sachsen-Coburg und Gotha

Edvard VII

Viktoria

Yrjö V

Tanskan kuningas Kristian IX

Tanskan prinsessa Alexandra

Hesse-Kasselin prinsessa Louise

Yrjö VI

Württembergin herttua Alexander

Teckin herttua Francis

Kreivitär Claudine Rhédey von Kis-Rhéde

Teckin prinsessa Mary

Cambridgen herttua Adolphus

Cambridgen prinsessa Mary Adelaide

Hesse-Kasselin prinsessa Augusta

Kuninkaan puhe

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö VI Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä:
Edvard VIII

Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas
1936–1952

Seuraaja:
Elisabet II

Other Languages

Copyright

This page is based on the Wikipedia article Yrjö VI; it is used under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License (CC-BY-SA). You may redistribute it, verbatim or modified, providing that you comply with the terms of the CC-BY-SA.